Osuuskunnan tai RBE-yhteisön kuvaus

Projekti

Tämän projektin tarkoituksena on selvittää olisiko sellaisen osuuskunnan perustaminen mahdollista jossa perustetaan yksiköitä joissa osakkaat asuvat ja tuottavat resursseja seuraavan yksikön perustamiseen. Laajentuminen olisi siis exponentiaalista ja toteutettavissa pienellä alkupanoksella.

Dokumentissa kuvataan vaiheen 0 sisältöä ja arvioidaan seuraavien vuosien vaiheita.

Dokumentti yhdistetään kansion https://drive.google.com/drive/u/0/folders/0Bz7VbxBxfzsJc3F0VUpDSjR5Skk dokumenteista automaattisesti kerran päivässä.

Osiin on ehdotus-oikeudet kaikilla joten sinne vaan editoimaan tai kommentoimaan, jos on parannettavaa tai ehdotuksia

Vastuuhenkilöt

Juuso Vilmunen, https://www.facebook.com/juuso.vilmunen, juuso at vilmunen.net

Osallistuminen

Facebook -ryhmä

Selvitykseen lisättävistä asioista ja siihen liittyvistä aiheista keskustellaan ryhmässä “Vaihdannaton osuuskunta – Kehitys” https://www.facebook.com/groups/1169347566515330/

Seuraa edistymistä

Vaihtoehtoja projektin seuraamiseksi:

Osuuskunnan tai RBE-yhteisön kuvaus

Perusajatus ja tavoitteet

Osuuskunnan tarkoitus

Perustamme osuuskunnan jonka yksiköissä jäsenet voivat toteuttaa RBE tyylistä elämäntapaa, kehittää tarvittavia taitoja, suunnitelmia joilla elämäntapaa voidaan laajentaa, kerätä resursseja seuraavan yksikön perustamiseen ja loppujen lopuksi yksiköiden määrä kattaa koko maapallon väkiluvun. Osuusmaksulla ostat oikeuden asua missä tahansa yksikössä. Hinta laskee sitä mukaa kun uusia yksiköitä perustetaan koska osa työstä ja resursseista kohdistetaan seuraavan yksikön perustamiseen.

Tulot ja rahoitus

Myytäviä tuotteita ja palveluita kehitetään jotta saadaan varoja niiden resurssien hankkimiseen joita ei voida itse valmistaa. Ostettujen resurssien määrä pienenee kasvun mukaan tai toiminnan kehittyessä.

Toiminnan aloittamiseen tarvitaan rahoitus ja alkupääoma pitää olla melko suuri jotta tarvittavat tilat sopivasta paikasta voidaan hankkia. Käytännössä tämä tarkoittaa velan ottamista, mutta se toivottavasti voidaan maksaa pois alle kymmenessä vuodessa.

Osuuskunnan on luultavasti vaikea saada paljon velkaa joten niiltä osin kuin rahoitus ei riitä, osaa ottavat ottavat henkilökohtaista velkaa osuusmaksun verran jolla hankitaan raaka-aineet yhteen asuinrakennukseen. Jos osuuskunnan tuottamat tulot ei riitä kattamaan kuluja, asumisesta joudutaan perimään vuokraa.

Omistus

Osuuskunta omistaa asunnot, yhteisön tilat ja resurssit.

Työn määrä ja automaatio

Alkuvaiheessa oleellisin asia on kehittää ruoan tuotantotapoja automaattiseksi, pyrkiä energiaomavaraisuuteen ja kehittää keinoja joilla seuraavan yksikön rakentaminen olisi helpompaa (esim. rakentamalla valmiiksi laitteita ja keräämällä tarvittavia resursseja). Toiminnan tavoitteena on kuitenkin tuottaa tuloja niin paljon ja resursseja, että niistä riittää toiminnan laajentamiseen.

Ero “ekokyläajatteluun”

Ekokyliä ja yhteisöjä on helppo perustaa. Tärkein tavoite on toiminnan laajennettavuus ja sellaiseen perinteinen ekokylä-ajatus ei taida olla paras mahdollinen. Tavoitteena on luoda tapa perustaa osuuskuntia/yhteisöjä joilla on mahdollisuus laajentua kattamaan koko maa sekä muut maat.

Muiden toimintatapojen tukeminen

Osuuskunta voi käyttää muita toimintatapoja hyödykseen jos niistä koetaan olevan hyötyä joko osuuskunnalle tai osuuskunnan ulkopuolisille ekologisesti ajatteleville ihmisille. Osuuskunta ei kuitenkaan voi tukea toimintaa josta sille koituu kustannuksia liikaa hyötyyn nähden.

Esimerkkejä osallistumisen tavoista on ainakin ruokaosuuskuntiin osallistuminen tai niiden järjestäminen, erilaisten tapahtumien järjestämiseen osallistuminen, työkalulainaamona toimiminen, koulutusten järjestämimnen jne.

Yksiköt

Asuttava yksikkö

Tämä on yksikkötyyppi joiden perustamiseen osuuskunta pääsääntöisesti pyrkii koska se edistää luultavasti parhaiten tavoitteita sekä antaa ihmisille hyvin mahdollisuuksia toteuttaa kestävämpää elämäntyyliä.

Yksikkö koostuu päärakennuksesta jossa on yhteiset tilat vapaa-ajalle, kokoontumiselle ja tuottavalle toiminnalle sekä asuinrakennuksista jotka rakennetaan nykymääräysten mukaisesti yhdelle asukkaalle.

Asuinrakennus on noin 20m2 ja sisältää keittokomeron, pienen kylpyhuoneen ja nukkuma- ja oleskelutilat. Yhteisissä tiloissa on myös varattavia yksityisiä tiloja työskentelyä ja oleskelua varten.

Vaiheen 1 vaatimuksena on, että se pystyy tuottamaan asukkaille ruoan, energian ja veden hallitsemallaan maa-alueella melkein täysin.

Yhteiset tilat

Yhteisötilojen tulee olla tarpeeksi laajat heti aluksi ja tontin pitää olla tarpeeksi suuri omavaraisuuden ja kehittämisen harjoittamiseen. Tilojen tulisi sijaita kaava-alueen ulkopuolella jotta rajoitteet rakennusten rakentamiseksi olisi mahdollisimman pienet, toisaalta kuitenkin lähellä asuinkeskuksia jotta mahdollisia tuotteita ja palveluita saadaan myytyä.

Vanhoja kunnostettavia rakennuksia suurella tontilla on melko hyvin myynnissä. Asuinrakennuksiksi kannattanee kuitenkin rakentaa pieniä yhteenliitettyjä rakennuksia talkoovoimin. Teollisuushallikin on tarpeen sekä kasvihuoneet.

Muut yksikkötyypit

Jotkin yksikkötyypit tarjoavat enemmän mahdollisuuksia ei-jäsenille osallistua toimintaan. Kaikkien yksikköjen tulisi kuitenkin tuottaa jotain osuuskunnan kannalta hyödyllistä.

Lisää yksikkötyypeistä löytyy kohdasta “Mahdolliset yksikkötyypit”.

Osallistumisen tavat

Asukas

Asukas joka on osuuskunnan jäsen: osuusmaksu asuinrakennuksen hinta + sovittu summa muiden kustannusten kattamiseksi. Työskentelee yksikössä, käyttää sen resursseja ja saa pientä palkkaa.

Jäsen

Osuuskunnan jäsen: Maksanut osuusmaksun, mutta ei asu yksikössä. Osallistuu haluamallaan panoksella ja siirtyä asukkaaksi halutessaan.

Vuokralainen

Maksaa vuokraa, työskentelee yksikössä, käyttää sen resursseja ja saa pientä palkkaa. Ei oikeutta vaihtaa yksikköä vapaasti (paitsi tietenkin muuttamalla vuokralle toiseen yksikköön) ja saattaa menettää vuokra-asuntonsa, jos jäsen haluaa muuttaa paikalle.

Ehdotus vaiheista

Vaihe 0 – Suunnittelu ja osuuskunnan perustaminen

Osuuskunnan periaatteet ja säännöt luodaan.

Ensimmäinen yksikkö perustetaan hajautetussa muodossa ja siihen etsitään osallistujia. Hajautetussa yksikössä resurssien tuotannon automatisointia opetellaan ja toteutetaan.

Ensimmäisten yksiköiden suunnitelmat valmistetaan.

Vaihe loppuu kun voidaan todetaan, että toiminta halutulla tasolla toimii ilman ensimmäistä fyysistä yksikköä, osuuskunta on perustettu ja ensimmäiseen fyysiseen yksikköön on löytynyt osallistujat.

Vaihe 1 – Ensimmäisten pienten yksiköiden perustaminen

Suurelta osalta omavaraisia ja tuottoa tuottavia yksiköitä. Jokainen yksikkö tuottaa sen verran resursseja ja varoja, että tietyn ajan jälkeen yksikkö voi perustaa seuraavan yksikön. Yksiköiden määrä on siis kiihtyvä.

Suurin osa resursseista tuotetaan lähes ilman työpanosta.

Yksikkö tarjoaa asukkaalle melko hyvät elinolosuhteet. Asukas tuottaa yksikön kautta osuuskunnalle tuloja ja resursseja muille yksiköille. Osuuskunta tarjoaa jokaiselle tietyn määrän rahaa perustulona/kansalaispalkkana.

Asukkaiden tulee olla sitoutuneita ylläpitotöihin ja pyrkiä edistämään laajentumista.

Vaihe loppuu kun osuuskunta on velaton ja perustarpeet täytetään lähes ilman työpanosta.

Vaihe 2 – Yksiköt vähemmillä vaatimuksilla monissa maissa

Pyritään edelleen tuottamaan tuottoa, mutta asukkaita voidaan ottaa vastaan vapaammin. Voidaan esimerkiksi vuokrata asuntoja vaikka asukas ei RBE -ajatuksia olekaan sisäistänyt.

Yksiköitä voi olla eri muodoissa ja ne voivat sijaita vaikka nykymuotoisten kaupunkien sisällä.

Yksiköiden välillä ainakin jäsenillä on vapaa liikkuvuus.

Vaihe loppuu kun suureen yksikköön riittää resurssit.

Vaihe 3 – Suuri yksikkö

Ympyräkaupunki tai vastaava. Osuuskunta on tässä vaiheessa melkein täysin omavarainen. Yksikkö tuottaa niin paljon resursseja ja varoja, että seuraavan suuren yksikön suunnittelu voidaan aloittaa.

Vaihe loppuu kun seuraavaan suureen yksikköön riittää resurssit

Vaihe 4 – Suuria yksiköitä perustetaan kiihtyvällä vauhdilla

Vaihe loppuu kun suurin osa maapallon ihmisistä asuu yksiköissä.

Ehdotuksia ajatuksiksi jotka tulisi hyväksyä

Tässä joitain periaatteita joita ilman saattaa yhteisön olla vaikea toimia, mutta toki pitää harkita mitä voidaan kirjata periaatteisiin ja kuinka joustetaan.

Tiede on paras löydetty tapa tietää mikä on totta

Varsinkin alkuvaiheessa on pakko välttää turhaa työtä sellaisten asioiden parissa joita ei voida todentaa hyödyllisiksi tarkastelemalla tieteellisen ajattelutavan avulla eikä osuuskunta voi sellaista toimintaa tukea.

Päätöksenteko

Yksikön sisällä kaikista asioista voidaan tehdä konsensuksen mukainen päätös. Jos ristiriitatilanteita tulee, resursseja ei ole tarpeeksi ja hanke on epäonnistunut.

Päätökset tehdään mahdollisuuksien mukaan tieteellisin menetelmin.

Kommunikointi

NVC:tä tulee harjoittaa ja harjoitella. Väkivallaton vuorovaikutus vähentää ristiriitatilanteita.

Työn määrä

Henkilön suorittama työn määrä on suhteessa henkilön tuntemukseen siitä kuinka paljon pystyy ja tulisi työtä tehdä. Tässä mielessä kaikki tekevät joka tapauksessa töitä saman määrän. Aluksi kyllä valitettavasti täytyy asukkaiden olla sellaisia joilla mielenkiinnon kohteet ovat “oikeat”.

Reiluus on vaarallinen käsite

Reiluus on yleensä itsekäs asia. Reiluuteen voidaan vedota, kun tuntuu siltä että itse ei saa tarpeeksi siihen nähden mitä on tehnyt tai millainen on. Voit vaatia asioita vain itseltäsi.

Minimalismi

Pyritään miettimään miksi haluamme asioita ja käyttämään vain tarvittavia resursseja. Ihmisillä on paljon tarpeita joissa ei välttämättä ole mitään järkeä, mutta täytyy olla valppaana ettei tarve ole tullut itsensä ulkopuolelta.

Pyrkimys vegaaniuteen

Nykyään on mahdollisuus tehdä valintoja jotka vähentävä kärsimystä maailmasta eikä ole tarvetta hyväksikäyttää toisia ihmisiä eikä ainakaan tunteita kokevia muita eliömuotoja. Kestävää toimintaa ei voi perustaa toisten hyväksi käyttämiseen.

Osuuskunnan säännöt

Jäsenyys

Jäseneksi osuuskuntaan pääsee maksamalla osuusmaksun jonka suuruus vastaa suunnitelmien mukaisen asunnon materiaalikustannuksia plus 20% lisää. Osuusmaksu vaihtelee maittain ja pienenee osuuskunnan kasvaessa koska asunto voidaan rakentaa yhä halvemmalla.

Osuuden voi ostaa vain siitä maasta missä on asunut viimeiset kymmenen vuotta (ja reppureissaajat vain kotimaastaan). Tämä keinotekoisen tuntuinen rajoite on hyväksikäytön estämiseksi.

Jäsenyys oikeuttaa:

  • asumaan missä tahansa osuuskunnan yksikössä
  • Kulutettavaksi osuuskunnan tuottamia resursseja “omiin tarpeisiin”
  • käyttämään yhteisiä tiloja

Jäsenyys velvoittaa:

  • Uusien asioiden opetteluun
  • Tuottavan työn tekemiseen osuuskunnan hyväksi

Yhteisten tilojen rahoittaminen

Osuuskunta ottaa lainaa ja hankkii tontin ja rakennukset. Lainan kulut ja muut kulut maksetaan osuuskunnan tuotoista.

Palkka

Osuuskunnan tiloissa asuville jäsenille maksetaan maakohtaiseen indeksiin sidottua kuukausipalkkaa jonka suuruus on sovittu prosentti osuuskunnan tuotoista.

Joka kymmenes osuusmaksu osuuskunnan tuloista

Joka kymmenes jäsenyys “lahjoitetaan” valitulle vuokralla olevalle asukkaalle, jos asukkaalla ei ole mahdollisuutta maksaa osuusmaksua.

Tyhjänä olevat asunnot

Vapaat asunnot vuokrataan yksikön asukkaiden valitsemille henkilöille. Vuokrasopimus sanotaan irti, jos jäsen haluaa yksikköön muuttaa.

Asunnoista ei voi periä vuokraa

Yksikkö voi muita tiloja päättää vuokrata.

Tulot

Tulot käytetään kulujen kattamiseen, palkkojen maksamiseen ja laajentumisen valmisteluun eli resurssien hankkimiseen sekä säästämiseen seuraavan yksikön perustamista varten.

Eroaminen

Jäsenen erotessa maksetaan osuusmaksu takaisin ja jäsen menettää kaikki oikeudet.

Häätäminen

Asukas voidaan häätää asunnosta määräajaksi osuuskunnan päätöksellä.

Erottaminen

Jäsen voidaan erottaa osuuskunnasta. Eroamisen mukaisesti maksetaan osuusmaksu takaisin.

Voiko laajentuminen onnistua nykyisen elämäntyylin rinnalla?

Olemassa olevissa yhteisöissä ongelma/jännite ulkopuolella työssäkäyvien ja “työttömien” välillä. “Työttömien” yhteisöllä aikaa yhteisöllisyyden kehittämiseen, mutta ei välttämättä työssäkäyvien tarmokkuutta ja raharesursseja.

RBE:n rakentaminen vaatii korkeaa teknistä osaamista, luovuutta ja pitkiä jalostusketjuja (eli alkuun rahaa.)

Ainakin alkuun monille luultavasti haastavaa sovittaa perinteisiä palkkatöitä, osuuskunnassa talkoilua ja osuuskunnan kautta tehtäviä rahatöitä. Vaatii hyvin joustavan työn/työnantajan tai freelancer-aseman ja/tai ajallisesti joustavat etätyöt.

Suomen sosiaaliturva (asumistuet) sinänsä mahdollistavat vuokralla-asumista myös ilman palkkatuloja toistaiseksi.

Automaation välttämättömyys

Sijaitsee ensimmäiset yksiköt missä tahansa ja missä muodossa tahansa, pääpaino aloittamiselle tulee olla ruoan tuotannon automatisointi, resurssien kierrätys ja oma energiantuotanto.

Ensimmäistä fyysistä yksikköä ei kannattane perustaa, jos näitä perustavanlaatuisia asioita ei ole onnistuttu pienessä mittakaavassa toteuttamaan.

Aloittaminen kaupungissa

Mitä hyötyjä ja haittoja on, jos ensimmäinen tai yksi yksikkö perustettaisiinkin olemassa olevaan kaupunkiin.

Hyödyt

Mahdollisuus saada enemmän ihmisiä osuuskuntaan mukaan.

Ihmiset voisivat pysyä “juurillaan”. Ts. ystävyys- ja sukulaissuhteet arkielämässä eivät menisi kerralla kokonaan uusiksi. Kyse ei aina ole pelkästään yhden ihmisen sosiaalisista suhteista, vaan myös mahdollisten kumppanin ja lasten ihmissuhteista.

Tästä syystä voi olla vaikeaa saada paljon ihmisiä mukaan “jonnekin muualle” tai “maalle” perustettavaan RBE-kylään. Kaupungissa toimivaan RBE-kylään on kenties helpompi saada ihmsiä mukaan.

Mahdollisuus saada enemmän osuuskuntaan kuulumattomien ihmisten työpanoksia.

Koska kaupungissa asuu enemmän ihmisiä, siellä asuu myös enemmän maailmanparannushenkisiä ihmisiä. Vaikka he eivät kokisikaan juuri RBE-tä täysin omakseen, he ymmärtävät kyllä ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden merkityksen. Koska fyysinen paikalle pääseminen on helppoa, satunnaisia talkoilijoita voisi löytyä osuuskunnan ulkopuolisistakin helpommin. Myöskin jos järjestämme erilaisia julkisia talkoita, niihin löytyy helpommin ihmisiä.

Oppia ja kokemuksia esim talkoiluista yms. voisimme ja kysellä esim. Ruokaosuuskunnalta. Ehkä he eivät tähän RBE-osuuskuntaan yhdistyisi kovin nopeasti, mutta jakavat periaatetasolla saman ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden arvomaailman. Osuuskunnassa käy ulkopuolisia talkoilijoita, kansainvälisiä leireilijöitä talkoilemassa jne.

http://ruokaosuuskunta.fi/

Kaupunkien muuttaminen ekokaupungeiksi

Samalla kun rakennamme RBE-kyliä kaupunkien sisään, muutamme kaupunkeja ekokaupungeiksi pala palalta.

Näkyvyys

Kaupungeissa tällaisten asioiden näkyvyys voi olla aivan toista luokkaa. Talkoita voi mainostaa, kaupunginosalehdet kirjoittavat, voi pitää säännöllisesti avoimia ovia jne. Samalla hoituisi näiden asioiden esillä pitäminen, tiedottaminen, julkinen keskustelu ja sen sellainen. Näkyvyys toki ruokkii myös osuuskuntalaisten ja osuuskunnan ulkopuolisten talkoilijoiden lukumäärän kasvua.

Oppilaitoksien kanssa tehtävä yhteistyö helpompaa.

Teknisten korkeakoulujen ja muiden koulujen lopputyöt ja ihan arkikoulutuskin voisi nivoutua tähän helpommin, kun sijainti on lähellä näitä kouluja. Esim. Ruokaosuusukunta tekee yhteistyötä ainakin yhden oppilaitoksen kanssa eli Ravintolakoulu Perhon kanssa.

http://ruokaosuuskunta.fi/2014/ravintolakoulu-perho-ruokaosuuskunta/

Otetaanko mukaan yrityksiä?

Jos otetaan, on helpompaa saada sponsoreita, jos näkyvyys on kohdillaan. Kaupungissa siis suurempi näkyvyys kuin maalla. Ruokaosuuskunta esim tekee yhteistyötä Gasumin kanssa. Heidän jakeluautonsa kulkee nyt biokaasulla ja päästöt ovat yli kolme kertaa pienemmät nyt kuin aiemmin.

http://ruokaosuuskunta.fi/2014/pellon-sato-kulkee-biokaasulla/

http://ruokaosuuskunta.fi/yhteistyokumppanit

Toisin sanoen mahdollisuus monenlaisten resurssien saantiin lienee kaupungissa eri luokkaa eli suurempi kuin “jossain kauempana”.

Ongelmat

Huomiokilpailu

Kaupungeissa helppo jäädä kommuuni-fiilistely tasolle, käydä eri kulttuuri-riennoissa, ehkä hieman dyykkailla, eikä todella keskittyä yksikön/osuuskunnan rakentamiseen.

Maa ja rakennukset kaupungeissa huomattavasti kalliimpia.

Aloittaminen voi olla mahdotonta kaupungissa yksinkertaisesti korkeampien hintojen takia.

Metsä-resurssit kauempana

Kulkeminen ja mahdollinen tilanpuute puiden käsittelyyn voi olla esteenä.

Kaava-alueen ongelmat

Raskas byrokratia kaikessa rakentamisessa.

Luultavasti pakko liittyä kunnalliseen viemäriverkkoon. Vesiomavaraisuus kaava-alueilla usein “laitonta”. Vesiverkon kannattavuus laskee ja yhdenvertaisuus periaatteen mukaan kaikkien oltava vesiverkossa mukana.

Ympäröivä kaupunkikulttuuri

Ympärillä markkinavoimien/kaupunkikulttuurin täysi paine ahdistamassa uutta orastavaa “kulttuuri-saareketta”

Mahdolliset yksikkötyypit

Ihmisillä on erilaisia toiveita aloitusvaiheesta. Osa haluaa luonnonmukaista elämää ekokylä-tyyppisesti ja osa paikan kaupungissa jossa kokoontua ja vaikkapa kehittää tekniikkaa.

Erilaiset yksikkötyypit saattaisivat tarjota laajemmin osallistumismahdollisuuksia. On tutkittavat minkälaisia yksiköitä voimme tukea niin, että yksiköstä on hyötyä osuuskunnalle. Yksiköitä, joissa on suuri riski että kustannukset ovat suuremmat kuin tuotot (rahan tai resursseina), ei kannata perustaa.

Yhdellä yksikkötyypillä ei ehkä ole mahdollistakaan toimia. Jotkin osuuskunnan toiminnot saattavat esimerkiksi vaatia, että yksikkö sijaitsee keskeisellä paikalla tai ainakin asutuskeskuksen sisällä.

Vanha rakennus suurella tontilla

Helposti perustettava, mutta paljon työtä vaativa. Tontin koko olisi hyvä olla vähintään noin 3000 neliömetriä per asukas. Tontilla pystyy tuottamaan suurimman osan ruoasta ja ehkä jopa ylimääräistä, sekä mahdollisesti tarvittavat lämmityspuut tai hakkeen.

Tontilla voidaan tuottaa ruokaa ja muita resursseja. Valmista rakennusta käytetään yhteistiloina ja asuinrakennukset rakennetaan erikseen.

Tarjoaa ihmisille mahdollisuuden elää ekologista omaehtoista elämää. Mahdollisuuksia suomessa on paljon koska maaseudulla on saatavilla melko edullisesti monenlaisia rakennuksia.

Vanha rakennus plus metsää

Permakulttuurin mahdollistava metsää?

Maatila

Luultavasti kallis hankkia, mutta rakennuksia saattaisi löytyä moneen käyttötarkoitukseen.

Omakotitalo taajamassa

Hinnaltaan korkeampi ja tontit harvoin niin isoja, että riittäisi monelle ihmisille. Lisärakennusten teko erittäin rajoitettua. Jos kaupunkiolosuhteita eikä pieniä yksiköitä ei koeta liian haitallisiksi,  tämä tyyppi voisi olla mahdollinen.

Halli maaseudulla

Käytöstä poistettuja halleja voisi saada hankittua melko edullisesti.

Halli kaupungin teollisuusalueella

Kalliimpi vaihtoehto, mutta lähempänä asutusta. Mahdollistaisi ehkä yhteistyön isompien projektien parissa.

Ensimmäinen hajautettu yksikkö

Ensimmäinen nollatason yksikkö on hajautettu niin, että se toteutetaan pääsääntöisesti osallistujien omissa tiloissa ja pihoilla. Varoja ei käytetä kiinteistöjen hankkimiseen.

Yksiköllä pyritään todentamaan, että

  • ruokaa pystytään tuottamaan melkein täysin automaatiolla
  • eri resursseja pystytään kierrättämään tehokkaasti
  • työkaluja, koneita ja robotiikkaa voidaan tuottaa vähillä resursseilla, riittävän halvalla ja tarpeeksi pienellä työpanoksella ja toistettavasti.
  • osallistujat pystyvät työskentelemään ja opettelemaan uusia asioita yhteisen päämäärän hyväksi

Hajautetun yksikön avulla päästään tekemään jo yhdessä asioita ja voidaan tutkia minkä tyyppiseen toimintaan ihmisillä oikeasti riittää jaksaminen ja taidot. Tarkoitus on myös todistella konseptia ja edistää näkyvyyttä.

Minimivaatimukset toiminnalle

CNC koneiden rakentaminen ja käytön opettelu

Ensin yksinkertaisen koneen rakentaminen jolla voi tehdä mahdollisesti valmiista piirrustuksista paremman. CNC koneella tehdään osia 3D -printteriä ja FarmBottia varten.

3D -printtereiden rakentaminen ja printtauksen opettelu

FarmBotissa on 3D -printattuja osia joten niitä pitää pystyä tuottamaan

FarmBotin rakentaminen ja käyttöönotto

https://farmbot.io/

Yhden tai useamman rakentaminen ja käytön opettelu. Laajentamisen testaaminen.

Muovien kierrätys

Kerääminen, lajittelu ja uudelleen muokkaus

https://www.youtube.com/watch?v=76AFNIxYjUE

Aurinkopaneeleiden käyttöönotto

Tekniikan opettelu ja asennus. Kytkennät ja akkuteknologia.

Kierrätetyistä materiaaleista pientuulivoiman rakentaminen?

Ehkä moottorin muuntaminen generaattoriksi ja jonkin turvallisen, hiljaisen mallin rakentaminen? Tällä voisi kerätä taitoja metallin työstöön ja tehokkuuden mittaukseen sekä teknologioiden yhdistämiseen.

Työkalujen hankinta ja joiden rakentaminen itse

Akkuporakone, pylväsporakone, pöytäsirkkeli, hitsauslaitteisto

Itse rakennettavia työkalujat ovat ainakin: Vannesaha

Jonkin suurempitehoisen koneen valmistus

Esimerkiksi Open Source Ecology:n suunnitelmien mukaan.

Laajentuminen

Osuuskunnan tuloja jaetaan osakkaille vain pienen peruspalkan verran. Loput tuloista laitetaan laajentumiseen tarvittaviin resursseihin. Toisen vastaavan yhteisön perustaminen on mahdollista ensimmäisen yhteisön tuloilla jolloin laajentuminen olisi eksponentiaalista.

Asuinrakennukseen tarvittavat resurssit saadaan aina suuremmalta osin osuuskunnalta kun yksiköiden määrä kasvaa. Myös yksikön perustamisen hinta laske jokaisen yksikön perustamisen jälkeen ja lähenee nollaa. Näin uusia jäseniä saadaan vuosi vuodelta helpommin.

Selaimessa ajettava malli

Tässä aloitettu malli osuuskunnan kasvusta. Tavoitteena saada tarkempi arvio kuin laskentataulukolla.

http://jeukku.github.io/coop-model

Projekti

https://github.com/jeukku/coop-model

Laajentumisen arviointi

Nopeus riippuu tietenkin monesta asiasta. Oletettavasti se noudattaa seuraavaa kaavaa:

Vuosia seuraavan yksikön perustamiseen = yksikön perustamisen hinta / ( edellisen yksikön osallisten määrä * tulot per osallinen)

Mallin ulostulo

Laskelmia -taulukon välilehti https://docs.google.com/spreadsheets/d/1f2hnzOnJX3Fw2fudlzPlIq-RvgEQgqVmOlGRD3lcP8M/edit#gid=402652366

Jos yhden tilan velattomat kustannukset ovat 1300€ kuussa, tuotto 300€ per asukas ja uuden perustaminen maksaa 100 000€, toiseen tilaan on kerätty rahat 3,2 vuodessa. Jos uuden tilan perustamiskustannukset laskee 10% per tila ja tilalla asuu aina 10 henkilö, niin maapallon kaikki asukkaan on katettu vuonna 2050.

Kansainvälisyys

Miltä osin osuuskunnan materiaalin tulisi olla englanninkielistä? Suomessa mukaan toimintaan saa ihmisiä ehkä suomenkielisellä materiaalilla ja toisaalta osan pitääkin kaiketi olla suomeksi osuuskunnan laillisuuden takaamiseksi.

Kyse on kansainvälisestä projektista jossa mahdollisesti jo alkuvaiheessa levitään ulkomaille. Saattaa käydä vaikka niin, että Suomessa ja unkarissa käynnistetään ensimmäinen yksikkö yhtäaikaa. Resursseja tuskin jaetaan yksiköiden välillä, mutta tietoa ainakin. Esim rakennusten suunnittelu olisi erilaista, mutta vaikkapa suomen ja kanadan välillä sama suunnitelmat voisivat toimia.

Miten toimii kansainvälinen osuuskunta? Kannattaako osuuskunta perustaa moneen maahan erikseen ja tehdä sopimukset niiden välillä vai onko mahdollista pyörittää toimintaa monessa maassa yhden osuuskunnan avulla.

Vuosisuunnitelma

Aloitus – 2017

  • Kuvaus periaatteista
  • Alustavien suunnitelmien aloitus

Osuuskuntatoiminnan selvitys – 2017

  • Mitä osuuskunnan pyörittämiseen vaaditaan
  • Lain mukaiset velvoitteet
  • Mitä pitää ottaa huomioon, että osuuskunnasta voi kasvaa kansainvälinen

Hajautetun yksikön käynnistys – 2017

Tarvittavien työkoneiden rakennus

Osa tarvittavista laitteista ja työkaluista voidaan hankkia jo etukäteen.

Kiinnostuneiden osallistujien huhuilu

Selvitetään kiinnostaako ihmisiä osallistua hajautettuun yksikköön tai seuraaviin askeleisiin.

Kiinnostuneiden osallisten taitojen kartoitus – 2017

RBE taidot ja projektit -taulukko

Tarvittavat taidot listataan ja arvioidaan löytyykö porukalta tarvittavat taidot tai intoa hankkia ne. Alustavista suunnitelmista nähdään mitä eri tehtäviä pitää saada hoidetuksi.

Osuuskunnan perustaminen – Syksy 2017

Tarkasti määritellyt periaatteet.

Tarkka suunnitelma ensimmäisestä fyysisestä yksiköstä – 2018 – 2021

Tarvittavat koulutukset, tutkinnot ja opeteltavat asiat

Tarvittavat taidot täsmentyvät suunnitteluvaiheessa. Tässä vaiheessa sovitaan kuka kouluttautuu mihinkin asiaan ja mitkä taidot ovat sellaisia joita kaikkien tulee opetella

Alkurahoituksen kerryttäminen – 2018-2020

Jos rahoituksen hankkimiseksi tarvitaan alkupääomaa, sitä pitää tarpeeksi ajoissa ruveta keräämään. Voisiko osaa ottavat työskennellä osittain osuuskunnan hyväksi jo tässä vaiheessa?

Tilojen hankinta – 2021

Ehtona hyvän kokoinen tontti haja-asutusalueelta (3500m2 per asukas eli ehkäpä 40000m2) ja sopivan iso päärakennus.

  • Työkalujen hankinta
  • Työkoneiden rakennus
  • Hajautetussa yksikössä hankittujen resurssien siirto

Kunnostus ja rakentaminen – 2021

  • Yhteistilojen kunnostus
  • Asuinrakennusten rakentaminen
  • Ensimmäiset asukkaat
  • Ensimmäiset tulot toiminnasta

Kasvihuoneen rakentaminen – 2022

  • Ruoan tuotannon opettelua

Ruoan tuotannon laajentaminen – 2023

Osittainen omavaraisuus – 2024

  • Omavaraisuus energian suhteen
  • Perus ruokatarpeet

Osuuskunta velaton – 2026

  • Viisi vuotta tilojen hankinnasta.
  • Laajentumisen suunnitteleminen

Laajentuminen toiselle paikkakunnalle – 2030

  • Mahdollisesti aiemmin toisen vastaavan osuuskunnan avulla. Velattoman osuuskunnan tulot käytetään laajentumiseen.
  • Resurssien jakaminen ja logistiikka paikkakuntien välillä

Paikkakuntia neljä – 2034

Paikkakuntia kahdeksan – 2037

Omavarainen moneen maahan levinnyt yhteisö – 2041

  • Resurssien jakaminen ja logistiikka maiden välillä

Jäsenmäärä nousee eksponentiaalisesti kohti kymmentä miljardia – 2050

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s